Monthly Archives: February 2015

Kolme musiikkivideota, jotka kaikkien tulisi nähdä

Netti on pullollaan mitä eriskummallisempia ja taiteellisempia musiikkivideoita, joten päätimme poimia joukosta lukijoidemme iloksi muutamia suosikkejamme. Tässä ovat mielestämme kolme musiikkivideota, jotka jokaisen tulisi nähdä edes kerran elämässään:

Daft Punk: Around the World

Levyversio kappaleesta Around the World kestää jopa seitsemän minuuttia, mutta vuonna 1997 julkaistu musiikkivideo on neljän minuutin pituinen. Michel Gondryn ohjaamassa videossa näkyy viisi ryhmää liikkuu hypnotisoivasti musiikin tahtiin tarkan koreografian mukaisesti ympyränmuotoisella alustalla. Mukana on mm. robotteja, muumioita ja uimarityttöjä. Gondryn mukaan jokainen hahmo esittää eri instrumenttia. Esimerkiksi luurangot tanssivat kitaran tahtiin ja muumiot edustavat rumpuja.

Madonna: Vogue

Madonnan vuonna 1990 julkaistua Vogueta kutsutaan monesti hänen parhaimmaksi videokseen. David Fincherin ohjaama 1920-1930-lukujen tyyleistä inspiraatiota ammentanut mustavalkoinen video on valittu useissa listauksissa yhdeksi kaikkien aikojen parhaimmaksi musiikkivideoksi. Todella tyylikäs video, joka vaikutti 90-luvun muotiin ja tyyliin merkittävästi.

Björk: All is Full of Love

Chris Cunninghamin ohjaama video All is Full of Love vuodelta 1999 on myös valittu useaan otteeseen maailman parhaiden musiikkivideoiden joukkoon ja se on myös pysyvästi esillä New Yorkin Museum of Modern Artissa. Videolla kaksi robottia suutelevat intohimoisesti, ja vaikka nykyään tämän tyyppisten animaatioiden näkeminen on jokapäiväistä, oli video ilmestyessään suuri uutuus ja video on edelleen todella tärkeä askel tietokoneanimaation kehittymisen saralla. Tunnelma kahden robotin välillä on käsinkosketeltava ja hyvin intiimi musiikin luodessa sille dramaattisen taustan.

Viisi kiinnostavaa kansikuvaa

Etenkin LP-levyjen aikaan levynkannet olivat toisinaan suurta taidetta. Levyjen kansikuva saattoi vaikuttaa ostopäätökseen ja sillä luotiin imagoa artistille.

Tässä viisi esimerkkiä levynkansista, jotka ovat vaikuttaneet popkulttuuriin ja kuvaavat hyvin aikaansa:

The Beatles: Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band
Klassikko vuodelta 1967. Levynkannessa The Beatles poseeraa puistossa värikkäissä vaatteissaan, ympärillään pahvikuvia tunnetuista ihmisistä.

Nirvana: Nevermind
Tätä kuvaa ei kukaan populaarikulttuuria vähänkään seuraava voi olla tunnistamatta. Vuonna 1991 ilmestyneen levyn kansikuvassa ui vauva uima-altaassa dollarin setelin perässä, ilmeisesti sitä koskaan kiinni saamatta.

Bruce Springsteen: Born in the USA
Vaikka Bruce Springsteen oli tunnettu artisti jo vuonna 1984 Born in the USA -levyn ilmestyessä, teki Annie Leibovitzin kuva Springsteenin treenatusta farkkutakapuolesta Yhdysvaltojen lipun edessä hänestä ikonin ja samalla kuvasta tuli tärkeä osa amerikkalaisen populaarikulttuurin historiaa.

Elvis Presley: Elvis Presley
1956 ilmestynyt levy huutaa jo kannessa rock n’ rollia. Kannen tyyliä ovat matkineet monet myöhemmän ajan artistit, sillä mm. The Clashin London Calling -levyn kannessa on havaittavissa Elviksen vaikutusta.

John Lennon & Yoko Ono: Unfinished Music no. 2: Two Virgins
Kun levy ilmestyi vuonna 1968, herätti sen kansi suurta huomiota: kaksi ihmistä seisovat vierekkäin täysin alastomina, mitään peittelemättä. Kansi jäi historiaan, levyn sisältö ei niinkään.

Action-kamerat sopivat hyvin vauhdikkaisiin tilanteisiin

Yhä useammin näkee esimerkiksi lasketellessa tai maastopyöräreiteillä liikkujia, joilla on kypäräänsä kiinnitettynä pieni videokamera. Myös rannoilla näkyy surffareita kiinnittämässä kameraa varusteisiinsa, ja saattaapa ihan sunnuntaipyöräilijän kypärästäkin löytyä jo kamera.

Action-kamerat ovat kameroita, jotka soveltuvat erityisen hyvin olosuhteisiin, joissa sattuu ja tapahtuu. Kameran avulla voi tallentaa meininkiä mm. enduro-, kelkkailu-, lautailu- pyöräily- ja ralliurheilussa. Sillä voi tallentaa vaikkapa laskuvarjohypyn ja laskettelut sekä alamäkiajot. Vedenpitävät mallit mahdollistavat myös sukellusvideoiden tekemisen.

Hyvän kameran voi kiinnittää helposti ja pitävästi esimerkiksi kypärään tai pyörään ja se on yleensä sään- ja kolhunkestävä, pieni, keveä ja kompakti. Hyvällä action-kameralla voi ottaa sekä still-kuvia että videoita ja kameran virran tulee kestää pitkienkin kuvaussessioiden ajan. Videot ja kuvat voi myöhemmin jakaa helposti vaikka YouTubessa.

Action-kameroiden valmistajia ovat mm. GoPro, Sony ja Garmin, joista suurin ja kaunein kiistatta yhdysvaltalainen GoPro. Yhtiö oli myös ensimmäisenä liikkeellä urheilu- ja kypäräkameroiden saralla. Nick Woodman perusti yrityksen vuonna 2002 oltuaan lainelautailemassa Australiassa ja todetessaan, että myynnissä olevat kamerat eivät soveltuneet action-kuvaamiseen tai niiden hinta oli liian korkea amatöörille. Yritys myi ensimmäisen kameransa vuonna 2004 ja siitä alkoi GoPron voittokulku.

Myös monet muut yritykset valmistavat action-kameroita ja pyrkivät viemään GoPron kuninkuuden. Esimerkiksi Sony, Garmin ja Panasonic ovat tehneet omat, varsin laadukkaat, actionkameransa. Toistaiseksi GoPron asema on vielä kiistaton, mutta kilpailu on kova. Kameroiden laatu ja hinta paranevat koko ajan ja tekniikkaa sekä yksityiskohtia parannetaan. Todennäköistä onkin, että action-kameroiden käyttäjien määrä lisääntyy vielä entisestään uusien mallien tullessa markkinoilla ja hintojen halventuessa. Ja mikä ettei, action-kamera on varsin mukava lisä kameramarkkinoille!

World Press Photo: Vuoden 2014 parhaimmat uutiskuvat on valittu

World Press Photo on riippumaton järjestö, joka järjestää joka vuosi maailman merkittävimmän kuvajournalismikilpailun. Järjestö pyrkii tukemaan ammattimaista lehtikuvausta edistääkseen valokuvajournalismin kehitystä sekä tukeakseen vapaata ja rajoittamatonta tiedonlevitystä. Se järjestää myös mm. seminaareja ja työpajoja ympäri maailmaa.

Kilpailun ratkettua voittajakuvat kasataan yhteen kiertäväksi näyttelyksi, jolla on vuosittain noin miljoona kävijää yhteensä 40 eri maassa. World Press Photon kuvista julkaistaan myös kuvakirja.

Vuoden lehtikuvan lisäksi kilpailussa valitaan voittajat myös useissa muissa sarjoissa, kuten tuoreet uutiset, yleiset uutiset, urheilutapahtumat, urheilun henkilöjutut, ajankohtaiset tapahtumat, arkielämä, muotokuvat, taide ja viihde sekä luonto.

Tuoreimmat voittajat on jälleen valittu yli 5500 valokuvaajan joukosta. Vuoden 2014 parhaimmaksi lehtikuvaksi valittiin tanskalaisen valokuvaajan Mads Nissenin kuva homoparista Venäjällä, jossa asennoituminen seksuaalivähemmistöihin on muuttunut viime aikoina entistä ankarammaksi.

Parhaaksi luontokuvaksi valittiin kiinalaisen Jongzhi Chun koskettava kuva, jossa sirkusapina kyyristyy pelosta valmentajan lähestyessä sitä. Kuvassa ei näy luontokuville tyypillistä luonnon estetiikkaa, vaan se kuvaa hyvin osuvalla tavalla tapaamme käyttää eläimiä ja luontoa omiin tarpeisiimme.

Pitkien projektien ykköspalkinnon sai valokuvaaja Darcy Padilla, joka kuvasi Julie Bairdia ja tämän perhettä vuosina 1993-2014 ja ikuisti heidän tarinansa köyhyydestä, huumeista, aidsista, elämästä syntymästä kuolemaan.

Voit tutustua kaikkiin voittajakuviin tässä linkissä:
http://www.worldpressphoto.org/2015-photo-contest/winners-list

Valokuvaajan koulutus

Valokuvausta voi Suomessa opiskella opisto-, ammattikorkea- ja yliopistotasolla. On myös yleistä opiskella valokuvaajaksi oppisopimuskoulutuksella, samoin itseoppineet valokuvaajat voivat suorittaa valokuvaajan ammatti- tai erikoisammattitutkinnon näyttötutkintona.

Valokuva-alan koulutuksen kenttä on hajanainen ja alan koulutusta voi olla vaikea löytää, sillä valokuvaajana toimivien ammattinimikkeenä on useimmiten jokin muu kuin valokuvaaja. Esimerkiksi audiovisuaalisen alan perustutkinnon ammattinimike on media-assistentti, ammattikorkeakoulussa medianomi, ja yliopistossa tutkintonimike voi olla kandidaatti, maisteri tai tohtori.

Alla olevassa listassa on muutama valokuva-alan koulutusta tarjoavista suomalaisista oppilaitoksista. Mikäli ala kiinnostaa, kannattaa tutustua ko. oppilaitoksen opetussuunnitelmaan ja mahdollisesti ottaa sinne yhteyttä. Valokuvausta voi opiskella myös ulkomailla, ja esimerkiksi CIMO, kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija, saattaa olla avuksi tiedonhaussa. Kannattaa tutkia menestyneiden valokuvaajien ansioluetteloita ja katsoa, minkälainen opiskelutausta heillä on takanaan. Ehkä sieltä löytyy ideoita itsellekin!

Yliopistoja

  • Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Median laitos, Helsinki
  • Kuvataideakatemia, Tila-aikataiteet, Helsinki
  • Tampereen yliopisto, Kuvajournalismin linja ja Visuaalisen journalismin maisteriopinnot, Tampere

Ammattikorkeakouluja

  • Lahden ammattikorkeakoulu, Muotoilu- ja taideinstituutti, Lahti
  • Saimaan ammattikorkeakoulu, Kuvataide, Imatra
  • Turun ammattikorkeakoulu, Taideakatemia, Turku
  • Yrkeshögskolan Novia, Mediakultur, Pietarsaari

Ammattikouluja

  • Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Siilinjärvi
  • Jyväskylän ammattiopisto, Petäjävesi
  • Pekka Halosen akatemia, Tuusula
  • Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Joensuu

Kansanopistoja

  • Keski-Pohjanmaan Opisto, Kälviä/Kokkola
  • Laajasalon Opisto, Helsinki
  • Paasikivi opisto, Turku
  • Voionmaan opisto, Ylöjärvi

Aikuiskoulutusta

  • Heltech AV-viestintä, Helsinki
  • Jyväskylän aikuisopisto, Jyväskylä
  • Sataedu, Nakkila
  • Visuaaliviestinnän Instituutti VVI, Tampere

Haaveiletko valokuvaajan työstä?

Vaikka moni valokuvaajana menestynyt onkin itseoppinut tekijä, on ammattimaiseksi valokuvaajaksi haluavan hyvä hankkia itselleen jonkinlainen pohjakoulutus. Kilpailu alalla on koko ajan kovempaa, valokuvausharrastuksen aloittaminen on todella helppoa ja välineet ovat lähes kaikkien saavutettavissa. Vaikka koulu ei sinusta varsinaisesti kuvaajaa teekään, vaan pitkäjännitteinen työ ja taito, on tutkinto valokuvauksesta kuitenkin kilpailuvaltti. Myös verkostoitumisen kannalta opiskelu on hyvä asia.

Digiaika on vaikeuttanut ammattikuvaajien asemaa, sillä nykyään harrastelijatkin saavat aikaan laadukkaita kuvia. Siksi markkinoinnin perusteet on hyvä osata, samoin tietoa tekijänoikeuksista ja yleisistä säännöistä tarvitaan ihan itseä ja omaa työtään suojellakseen.

Valokuvausta voi opiskella Suomessa opisto-, ammattikorkea- ja yliopistotasolla. Myös oppisopimuskoulutus on mahdollista, samoin itseoppineet valokuvaajat voivat suorittaa valokuvaajan ammatti- tai erikoisammattitutkinnon näyttötutkintona. Myös ulkomailla opiskelu on luonnollisesti vaihtoehto.

Valokuvaajan työssä alkuinvestoinnit ovat suuret. Tarvitset ainakin hyvän järjestelmäkameran rungon ja siihen muutaman objektiivin ja varamuistikortteja. Suunnittele kalustosi huolella ja mikäli mahdollista, kokeile erilaisia kameroita. Ole realistinen ja mieti, mitä todella tarvitset ja minkä tasoiset laitteet ovat juuri sinulle sopivat.

Tärkeää valokuvaajana kehittymisessä on kuvata niin paljon kuin mahdollista; näin tekniikkasi ja tyylisi kehittyvät ja saat kenties nimeä sekä näkyvyyttä. Kokeile erilaisia tekniikoita, ota mallia viisaammilta, kysy neuvoa ja ole aktiivinen!

Sosiaalista mediaa kannattaa käyttää hyödyksi. Voit perustaa esimerkiksi blogin, jolla esittelet otoksiasi ja kannattaa liittyä ainakin Instagramiin. Erilaisiin keskusteluryhmiin ja verkostoihin kannattaa liittyä. Itsestään ja omista töistään kannattaa pitää ääntä ja olla ylpeä!

Parhaat kännykät valokuvaukseen

Kännykkäkamerat ovat korvaamassa perinteiset perustasoiset pokkarikamerat. Laatu ja tekniikka ovat parantuneet lyhyessä ajassa suurin harppauksin ja älypuhelimissa on monesti jo erittäin laadukas kuvausväline. Kamerat ovatkin viime aikoina olleet yksi älypuhelinten suurimmista edistysaskeleista vuosittaisten malliuudistusten yhteydessä.

Koska kännykkä kulkee yleensä aina mukana, yhä useammat jättävät uuden pokkarikameran hankkimatta. Samaan aikaan myös kännykkäkameroiden jatkuvasti parantuvat video-ominaisuudet ovat tehneet edullisten videokameroiden markkinoista vaikeat.

Pelkät megapikselit eivät kerro kaikkea kännykän kuvanlaadusta, vaan siihen vaikuttaa enemmän kennon laatu ja koko.

Yksi tämänhetkisten markkinoiden parhaimmista kännykkäkameroista on Nokia Lumia 1020. 41 megapikselin automaattitarkenteisella PureView-kameralla tulee jo nimittäin varsin kelvollisia kuvia. Etupuolella on toinen 1,2 megapikselin kamera laajakuvalinssillä. Mukana on myös häviötön zoom sekä Nokia Pro Camera ja Nokia Smart Camera -sovellukset.

Myös 13 megapikselin kameramoduulilla varustettu LG G3 on osoittautunut testeissä hyväksi. Pääkamerassa on 13 megapikseliä kuvanvakaimella, laserautomaattitarkennuksella ja Dual-LED-salamalla. Etukamera on 2,1 megapikseliä. G3:n kameran mielenkiintoinen ominaisuus on sen takaosaan sijoitettu laserautomaattitarkennus, joka osaa mitata etäisyyden kuvattavaan kohteeseen. Tarkennus tapahtuu silmänräpäystäkin nopeammin.

Samsung Galaxy S5:n pääkamerassa on 16 megapikseliä ja sillä voi kuvata parhaimmillaan jopa 4K-videota. Vaikka 4K-videon täysi hyödyntäminen on toistaiseksi vielä hankalaa, niin tulevaisuudessa siitä tulee olemaan varmasti hyötyä.

Huomionarvoista on myös erilaiset applikaatiot, joita on tarjolla älypuhelimiin. Kaikki Androidille ja iPhonelle tarjolla olevat kamera-applikaatiot eivät ole vain hassuttelua, vaan niillä saa myös teknisesti parempia kuvia. Esimerkiksi Camera+ applikaatio iPhonelle ja Camera ZOOM FX Android-käyttäjille tarjoavat suuren määrän kuvia parantavia toimintoja.

Minkä hintaisen digipokkarin ostaisin?

Laadukkaat digipokkarit ovat tällä hetkellä edullisia. Jo parillasadalla eurolla saa hyvän, näppärän kameran, ja vieläkin edullisempia löytyy. Tarve ratkaisee, minkä hintaiseen kameraan päätyy, ja kannattaakin käydä kameraliikkeessä kokeilemassa erilaisia kameroita ja katsoa, minkä kokoinen ja tasoinen olisi itselle se kaikista paras.

Digipokkareiden markkinat ovat tällä hetkellä hankalat, sillä moni on siirtynyt ottamaan kuvia älypuhelimella. Kannattaa itsekin harkita sijoittaako ennemmin hyvään älypuhelimeen, jossa on laadukas kamera vai haluaako hankkia erillisen digipokkarin. Kannattaa siis muistaa seuraavaa puhelinta ostaessasi tarkastaa myös niiden kameroiden laatu. Mikäli nimittäin olet valmis sijoittamaan lähiaikoina sekä uuteen älypuhelimeen että digipokkariin, kannattaa miettiä, josko yhdellä laitteella voisi pärjätä. Erityisesti halvemman tason digipokkarit ovat jo täysin korvattavissa laadukkailla iPhoneilla tai Android-laitteilla. Monipuolisen älypuhelimen kuvausominaisuuksien lisäksi on erittäin kätevää, että mukana kuljetettavien laitteiden määrä vähenee yhdellä.

Kalliimmat digipokkarit yltävät luonnollisesti jo älypuhelimien tasoa korkeammalle. Noin 400 euron hintaluokassa alkaa jo löytymään digikameroita, joiden kuvanlaatu on selkeästi tämänhetkisiä puhelimiin asennettuja kameroita parempi. Lisäksi näiden ominaisuudet mahdollistavat monipuolisemman kuvauksen, yltämättä kuitenkaan järkkäreiden tasolle.

Yhteenvetona voimme todeta, että halpaa digipokkaria miettivän kannattaa laittaa rahansa säästöön uutta parempaa puhelinta varten. Mikäli olet kuitenkin valmis sijoittamaan aidosti hyvään kameraan, mutta järjestelmäkamera ei esimerkiksi kuljetettavuuden vuoksi sovi valinnaksesi, on laadukas digipokkari oiva valinta.

Minkä hintaisen järkkärin ostaisin?

Mikäli haluat harrastaa valokuvausta vakavammin, on järjestelmäkameran hankinta lähes välttämätöntä.

Järjestelmäkameroiden runkojen hintahaitari on suuri ja lisäksi erilaiset objektiivit ja muut varusteet vaikuttavat kokonaishintaan paljon. Mieti siis tarkoin, kuinka ammattimaisen järkkärin tarvitset ja kuinka paljon olet valmis pistämään rahaa kiinni kameraan ja sen kalustoon. Järjestelmäkamera voi tulla kalliiksi, sillä pelkkä kameran runko ei riitä, vaan tarvitset myös erilaisia objektiiveja ja mahdollisesti muita varusteita. Jo laadukkaat objektiivit itse maksavat helposti satoja euroja.

Kamera-linssipaketin saa halvimmillaan jo 400-500 eurolla. Ammattikameroissa hintakattoa ei ole, vaan kaikki riippuu varusteista. Kalleimmat rungot maksavat tuhansia euroja, kalleimmat linssit kymmeniä tuhansia.

Tänä päivänä perinteisen peilillisen järkkärin konsepti ja kennotekniikka alkavat olla jo niin hyviä, että varsinaisessa kuvanlaadussa kalliiden ammattilaisjärkkäreiden ja edullisimpien harrastelijajärkkäreiden ei ole juurikaan eroa. Harrastelijalle ja valokuvausta vasta aloittelevalle siis riittänee hinnaston alapäässä olevat mallit.

Pienet järjestelmäkamerat eli niin sanotut minijärkkärit ovat suurin piirtein samassa hintaluokassa kuin harrastelijatason peilijärkkärit. Ne asettuvat hintahaarukkaan 500 – 1000 euroa. Olympus Pen E-PL7, Panasonic Lumix DMC-GM5, Samsung NX300 ja Sony a5100 ovat hyviä minijärkkäreitä kyseisessä hintaluokassa.

Kannattaa harkita myös järjestelmäkameran ja sen osien ostoa käytettynä. Monesti käytetty kamera maksaa murto-osan uuden hinnasta, laadun kuitenkaan kärsimättä. Käytettyjä kameroita voi etsiä esimerkiksi valokuvausharrastajien keskustelupalstoilta tai menemällä suoraan liikkeeseen, joka myy myös käytettyä kalustoa.